Poseidonin lahja pohjoiselle kansalle
Kauan sitten, kun maailma vielä oli nuori ja taivaan kansi kolisi ukkosen jylinästä, nousi merten valtias Poseidon myrskyisestä syvyydestä. Hänen partansa oli vaahdon valkoinen ja olkapäillään hän kantoi simpukankuoresta tehtyä tritonin torvea, joka kaikui kuin vanhan putkiston ääni. Kun hän puhalsi siihen, aallot nousivat ja sadepilvet kokoontuivat hänen ylleen. Hän kurottautui kohti synkkiä sadepilviä ja repi niitä paljain käsin. Pilvien vesi virtasi alas maahan kuin hopeaiset virrat – ja Poseidon loitsi ne meriksi joka mantereelle.
Pohjoiseen, missä Pohjantähti valvoo hiljaista kansaa ja pimeys väistyy vasta revontulten alle, Poseidon heitti Saimaanmeren. Mutta meri särkyi hänen kämmenistään tuhansiksi järviksi – suuriksi ja pieniksi, mutkitteleviksi kuin putkiverkosto.
Poseidon näki tämän ja lausui matalalla äänellään, joka kantoi tuntureilta Itämeren rannoille:
"Olkoon nämä vedet puhtaita, ja annettakoon niiden hoito viisaiden miesten ja naisten tehtäväksi."
Hän loihtikin kunnianarvoisan joukon – Kuntien Putkimestarit – joille hän antoi tehtävän:
Kerätä sadevesi taivaalta vesistöihin, käsitellä se puhtaaksi ja johtaa se turvallisesti jokaiseen torppaan, taloon ja kaupunkiin.
Jo vuodesta 1975 nämä vesiväen hiljaiset sankarit ovat kulkeneet Poseidonin jalanjäljissä. He ovat pitäneet huolta siitä, että veden kierto jatkuu, hanat aukeavat ja kylmässäkin pohjolassa virtaa puhdas vesi – elämän lahja.